Eero Haapala: Odotukset & tavoitteet

Tälle vuodelle tärkein tavoitteeni on pysyä ehjänä. Viime kesän leikkauksen jälkeen harjoittelu on edennyt kuntoutuksen ehdoilla. Tästä johtuen lajitreenien määrä on jäänyt normaalia vähemmälle. On siis tärkeintä saada hypättyä ehjä kilpailukausi, ja tulos tulee, jos on tullaakseen. Toki on minulla tulostavoitteita ja sijoitustavoitteita, mutta olen monena vuotena lähtenyt liikaa hakemaan niitä ja keskittyminen itse tekemiseen on saattanut kärsiä. Joten ajattelen lähestyä tavoitteita ja odotuksia eri tavalla tänä vuonna.

Olen nykyään alkanut katsoa asioita pitkäjänteisemmin. Haluttu tulos ei välttämättä tule samana vuonna kun se on tavoitteena. Siksi mielestäni erittäin tärkeää on pitkäjänteinen työ monta vuotta putkeen. Kun tekee asioita oikein ja tarpeeksi kauan, halutun tuloksen mahdollisuus paranee koko ajan. On myös tärkeää osata muokata odotuksia ja tavoitteita tilanteen mukaan. Tilanteet muuttuvat koko ajan ja on osattava sopeutua tähän. Toki tämä ei tarkoita sitä, että pitäisi koko ajan vaihdella tavoitteita ilman syytä, mutta jos tilanne muuttuu, on hyvä tarkastella pitäisikö myös tavoitetta muuttaa.

Odotuksia ja tavoitteita on hyvä olla jo ihan motivaationkin takia, mutta riskinä on, että niiden takia itse tekemisen ilo voi kärsiä, jos niihin keskittyy liikaa. Tärkeintä on olisi minun mielestä nauttia siitä mitä tekee. Jos tekee parhaansa, tulos tulee, jos se tulee. Toki voi hakea samalla menestystä, mutta tekemisen ilon olisi hyvä pitää tässä mukana. Kannattaa silti haastaa itseensä kehittymään koko ajan, mutta samaan aikaan tekemisestä nauttien.

Katso lisää

Veera Perälä: Odotukset & tavoitteet

Aion saavuttaa tavoitteeni. Aion saavuttaa niistä joka ikisen, jotta kesän loputtua voin sanoa itselleni ne kolme pientä sanaa. ”Minä tein sen.”

Olen tehnyt tavoitteideni eteen käsittämättömän suuren määrän töitä. Käsittämätön on just hyvä sana kuvaamaan tehdyn työn määrää, sillä ei sitä voi käsittää. Sitä ei edes saa käsittää, sillä jos ihan täysin ymmärtäisi, mitä tavoitteiden saavuttaminen vaatii, ei sitä välttämättä jaksaisi. Jos syksyllä, harjoituskauden alkaessa saisi etukäteen kuulla kaikki tulevat vastoinkäymiset, sairaudet, huonot treenit ja loukkaantumiset, alkaisi usko asetettuihin tavoitteisiin hiipua. Urakka tuntuisi mahdottomalta. Mutta emme me tiedä, mitä tuleman pitää. Se on hyvä asia – kun vastoinkäyminen iskee, urheilijasta kuoriutuu jokin ainutlaatuinen luonne, joka ei anna periksi. Mitä tahansa tapahtuu, jotenkin sitä jaksaa edes pienesti takaraivon perukoilla uskoa, että tavoite on edelleen saavutettavissa.

Olen kokenut yhden suuren vastoinkäymisen kuluneen kauden aikana, olen matkalla sen läpi edelleen. Siitä huolimatta uskon pystyväni siihen, mitä olen koko harjoituskauden ja kesän ajan tavoitellut. Totta kai minä pystyn, ihan varmasti pystyn. Tavoitteeni ovat selkeitä, realistisia ja ennen kaikkea innostavia.

Ai mitäkö sitten tavoittelen? Onnistumisia, useita juoksuja, paljon hyviä kilpailuja ja ikuisia muistoja. Huoneeni seinällä on valokuva jokaisesta suuresta kilpailusta, jossa olen onnistunut. Niitä katsoessa pystyn aidosti hymyilemään lähes jokaisen kohdalla, ja osaa saan sen sijaan kiittää kalliista opetuksesta. Toivon tämän kesän päätyttyä pystyväni kehystämään seinälle niitä molempia  – opettavia ja hymyilyttäviä kuvia. Konkreettiset tavoitteet eri matkojen ajoista on kirjattu ylös alkusyksystä, enkä minä oman ikäluokan SM-kisoista hopeista mitalia tavoittele.

Kesä on alussa, ja kuten aiemmin sanoin, ei kukaan tiedä mitä tuleman pitää. Viime vuonna näihin aikoihin mulla vaihtui päämatka, mikä on mielestäni erittäin hyvä esimerkki tilanteiden muuttuvuudesta. Voi olla, että tavoitteeni muuttuvat vielä suurestikin kesän mittaan.

En kuitenkaan voi luvata saavuttavani tavoitteitani tai täyttäväni omiani, saatikka sitten muiden odotuksia. Urheilu on jännittävää, nautitaan siitä.

Seuraa Veeraa Instagramissa:
@veeeramaaria

Katso lisää

Pyry Niskala: Odotukset & tavoitteet

Hei taas!

Tällä kertaa olisi tarkoitus avata hieman kesän odotuksia ja tavoitteita. Harjoituskauteni onnistui oikein hyvin koko talven ja kevään osalta, joten odotukset ovat luonnollisesti uusissa metrilukemissa. Avasin kilpailukauteni heittämällä koleissa keleissä 60,00 ja 60,86. Siitä seuraavana vielä Raaseporissa 59,22. Nämä tulokset eivät vielä vastaa sitä, mitä tavoittelen myöhemmin kesän mittaan, mutta kropan tuntemuksiin nähden kisat olivat ihan kelvollisia.

Tänä vuonna tuloskunto on tähdätty vasta myöhemmälle kesälle ja se näkyy vielä pienenä hitautena ja jäykkyytenä heitossa. Viime vuonna sen sijaan piti tavoitella EM-rajaa jo juhannukseen mennessä, joten panokset oli silloin jo ladattu alkukesään. Silti olen pystynyt heittämään tänä vuonna jo samanlaisia tuloksia, kuin viime kesänä samaan aikaan. Se antaa odotuksia, että parempaa on vielä luvassa.

Kesän ensimmäinen kunnon koitos on sitten juhannuksena, kun Vaasassa kisataan Euroopan joukkuemestaruuskisojen ykkösdivaria. Kiekonheitto on kansainvälisesti todennäköisesti yksi kovatasoisimpia lajeja, sillä paikalle saapuu muutamia maailmantilaston kärkikastin urheilijoita. On hienoa päästä mittaamaan omaa kuntoaan ihan maailman terävintä kärkeä vastaan.

Kotimaan kausi huipentuu Kalevan Kisoihin, joilta odotan paljon sekä urheilullisesti että tunnelmallisesti. Pohjalaiset ovat tunnetusti hienoa urheiluväkeä, ja uskon, että Seinäjoen Kalevan kisoista tulee yhdet parhaista, joissa olen kilpaillut. Nostetaan tunnelma yhdessä korkealle kisapaikalla!

Tuloksellisesti tavoittelen tänä kesänä reiluhkoa ennätysparannusta. Viimeiset pari vuotta olen parantanut perustasoani koko ajan, mutta todelliset huippuheitot ovat jääneet vielä varastoon. Suurin pyrkimykseni onkin, että kauden lopussa tilastoissa olisi jokusen metrin kovemmat lukemat kuin tällä hetkellä. Mieluummin toki vielä viimeistään Kalevan kisoissa, jolloin kaiken osuessa nappiin on vielä mahdollista taistella paikasta Lontoon MM-kisoihin. Edetään kuitenkin rauhassa ja katsellaan mitä kesä tuo tullessaan, kun ilmatkin pikkuhiljaa lämpenevät.

Seuraa Pyryä Instagramissa @piittoni ja Twitterissä @NiskalaPyry

Katso lisää

Sofia Pölkky: Odotukset & tavoitteet

Tällä kertaa aiheenani on tavoitteet ja odotukset tulevalle kesälle. Olen treenannut ahkerasti koko pitkän talven, joten tottakai toivon tavoitteideni täyttyvän. Kauden alussa asetetut tavoitteet eivät ole mahdottomia ja ne ovat ehdottomasti saavutettavissa. Tahtoa niiden täyttämiseen löytyy kyllä roppa kaupalla.

Tähän mennessä olen kisannut muutamat kisat, joissa on mennyt ihan hyvin. Uusia ennätyksiä ei ole vielä syntynyt, mutta niitä odotan innolla. Kesällä suunnitelmissa on kisata mahdollisimman paljon molemmilla keihäillä. Ikäisenihän heittävät vielä 500gr keihäällä, kun esimerkiksi kesän Kalevan kisoissa heitetään tietysti naisten 600gr keihästä.  Treenejä ja leirejäkin kesään mahtuu sopivasti, lepoa ja muuta elämää unohtamatta.

Sofia Pölkky

Jännittävää huomata että kesän tärkeimpiin kisoihinkaan ei ole enää montaa päivää aikaa. Luontoäiti tosin näyttää olevan hiukan eri mieltä kesäsäistä, mutta luulen että siihen on jokainen urheilija jo tottunut. Toivotaan, että tänä kesänä säät suosisivat meitä urheilijoita koko kesän ja tietysti teitä, jotka tulette Seinäjoelle Kalevan kisoja seuraamaan!

Ihanaa kesää kaikille!

Seuraa Sofiaa Instagramissa:
@sofiaidamaria

Katso lisää

Heidi Erkinheimo: Treenivinkit

Hei!

Mulle annettiin tässä kuussa tehtäväksi kirjoitella jonkinlaisia treenivinkkejä näin vuoden alun kunniaksi. En kuitenkaan usko, että kovin moni on kiinnostunut siitä, millaisia korkeushypyn osaharjoitteita voisi tehdä kotona tai miten voisi kehittää kaarrejuoksuaan paremmaksi. Myöskään monista lehdistä tuttuja “näin saat litteän vatsan ja kiinteät pakarat” -tyyppisiä vinkkejä ja treeniohjelmia en halunnut muodostaa, ja siksi päädyinkin aika epätyypilliseen ratkaisuun, nimittäin pohtimaan suoraan lopputulosta. Ja en nyt tarkoita sitä litteää vatsaa. Tarkoitan sitä hyvää oloa, jonka urheileminen saa aikaan sekä urheilusta muodostuvaa hyvää mieltä. Hyvän olon ja mielen saavuttamiseksi ei ole väliä, liikkuuko vain satunnaisesti, aktiivisesti päivittäin vai urheileeko kilpatasolla. Tärkeintä on lähteä liikkeelle.

Kyseisen hyvänolontunteen voi saavuttaa varmasti monella eri tavalla, mutta itse koen, että siihen on ainakin kaksi erittäin hyvää keinoa. Ensimmäinen on pelkkä liikkeelle lähteminen ja sen aikaansaama hyvä olo. Ei tarvitse välttämättä lähteä rutistamaan viimeisiä voimanrippeitä kehosta ja tekemään suoritusta verenmaku suussa. Kävelylenkki raikkaassa ulkoilmassa tai lyhyt kuntopiiri olohuoneen lattialla saa aikaan virkeän olon ja hyvän mielen, minkä avulla jaksaa paremmin. Huomasin itse jälleen maatessani jalkaleikkauksen jälkeen toista viikkoa sängyn pohjalla, miten paljon kaipasin sitä, että olisin voinut tehdä edes pienen ja helpon urheilusuorituksen.

Toinen tapa, joka on itselleni hyvin tuttu, on juurikin se versio, jossa pyrkii antamaan kaikkensa ja tekemään jokaisen toiston vielä vähän paremmin ja antamaan itsestään vielä vähän enemmän. Kun onnistuu näin saavuttamaan jotain tavoittelemaansa, on se tunne mahtava. Usein se on itselläni suuremmilla painoilla voimaharjoittelun tekemistä, juoksutreeneissä paremmin tai nopeammin juoksemista ja hyppytreeneissä korkeammalta hyppäämistä ja oikean tekniikan hallitsemista. Mutta se voi olla mitä vain muutakin. Se voi olla sitä, että hölkkää vielä muutaman katulampun välin vaikka tekisi mieli lopettaa, tai tekee vielä pari vatsalihasliikettä vaikka ei usko enää jaksavansa, tai vaikka sitä, että polkeekin pyörällä ylämäen sen sijaan että taluttaisi pyöränsä. Mitä vain, millä kokee haastavansa itsensä ja saavuttavansa jotain vielä vähän enemmän. Se tunne on kokemisen arvoinen!

Aina tämä ei tietenkään onnistu ja joskus on erittäinkin huonoja päiviä. Tiedän varsin hyvin tunteen kun rauta ei liikahda lattiasta ei sitten millään ja toisinaan jalat tuntuvat painavan tonnin, kun yrittää päästä eteenpäin. Tällaisiakin päiviä on siedettävä ja usein niiden jälkeen oppii huomaamaan paremmat päivät ja arvostamaan niitä.

Ehkä siis paras treenivinkki jonka voin ja haluan antaa, on se, että pyri tekemään parhaasi ja joskus jopa ylittämään itsesi ja mikä tärkeintä, nauti siitä!

Seuraa Instagramissa:
@heidierkki

Katso lisää

Kohti kisoja: Jarmo Mäkelä

Järjestävän seuran omat tähdet takaavat jännitystä sekä menestystä

Seinäjoki valmistautuu isännöimään oman Kalevan kisa -historiansa neljänsiä kisoja. Tähän mennessä Kalevan kisat ovat järjestetyt Seinäjoella 1952, 1975 ja 1999. 1950-luvun lopulle Kalevan kisoissa kilpailivat vain miehet, naisilla oli omat suppeammalla lajiohjelmalla järjestetyt Suomenmestaruuskilpailut, jotka kilpailtiin Seinäjoella 1946. Sotavuotta 1941 lukuun ottamatta Kalevan kisoja on järjestetty katkeamattomasti jo Venäjän vallan ajoista, vuodesta 1902 lähtien. Näin ollen tulevan kesän kisojen järjestysluku on 115.

Tänä vuonna Seinäjoki tulee Kalevan kisojen myötä tekemään painavaa historiaa. Suomi täyttää 100 vuotta ja Seinäjoen Kalevan kisat ovat Suomen Urheiluliiton Suomi 100-nimikkokisat. Juhlavuosi tulee näkymään kisoissa monin tavoin, heti alkajaisiksi järjestetään torstaina 20.7. korkeatasoinen Juhlaseminaari, jossa analysoidaan yleisurheilun yhtymäkohtia sataan vuoteemme sekä kurkistetaan ponnistuspohjamme pitävyyttä kohti tulevia vuosikymmeniä.

Seinäjoki haluaa selvästi profiloitua tapahtumakaupunkina. Kaikki tuntevat Provinssi Rockin, Tangomarkkinat ja Vauhtiajot sekä kesäisten tapahtumasarjojen järjestäjät Maila-Jussit sekä Jalkapalloklubin. Harvemmin toistuvana tapahtumana Kalevan kisat ovat upeasti vastaanotetut tämän vuoden seinäjokiseen tapahtumaperheeseen. Järjestelytoimikunnan näkökulmasta järjestävän seuran Seinäjoen Seudun Urheilijoiden sekä kaupungin yhteinen tahtotila näyttää vievän yleisurheilukansaa kohti ikimuistoista tapahtumaa.

Suomen yleisurheilu ponnistaa historiastaan, joka alkaa ylevistä tarinoista, joiden myötä Kolehmainen, Nurmi, Ritola ja kumppanit juoksivat sekä muidenkin lajien myötä urheilivat ”Suomen maailman kartalle”. Niin tai näin, yleisurheilu on läpi historiansa ollut Suomessa erittäin suosittua ja on sitä tänäkin päivänä. Vuosittain tehtävät tutkimukset urheilulajien ja –tapahtumien kiinnostavuudesta kertovat, että jääkiekko on noussut maamme ykköslajiksi perinteisten yleisurheilun ja hiihdon vallatessa muut palkintopallisiat. Vakioidusti järjestettävistä urheilutapahtumista kaikki podiumpaikat menevät yleisurheilulle järjestyksessä Ruotsi-ottelu, Kalevan kisat ja Eliittikisasarja.

Kuten muun muassa viime kesän MN17-sarjan EM-kilpailujen seitsemän mitalia osoittaa, on kärkiyleisurheilijoiden takana poikkeuksellisen suuri superlahjakkuuksien joukko, joka usean juniorin voimin tulee nostamaan päätään näkyvästi jo Seinäjoen Kalevan kisoissa. Liiton puheenjohtaja motivoi usein järjestöväkeä kertomalla näkemystään Suomen yleisurheilun kolmannesta nousukaudesta; ensimmäinen ajoittui 1920- ja 30-luvuille, toinen paljolti 1970-luvulle ja lähivuosina saamme palautteen puheenjohtajan visionäärin kyvyistä.

Etelä-Pohjanmaa on aina ollut ja on edelleen vahva yleisurheilumaakunta. Ja mikä parasta, järjestävän seuran omat urheilijat tarjoavat mielenkiintoa, jännitystä ja menestystä jokaiselle kisapäivälle. Toivotaan Tero Pitkämäelle, Eero Haapalalle, Anna Hämäläiselle, Pyry Niskalalle ja kumppaneille terveyttä kevääseen ja parasta mahdollista iskukykyä heinäkuun toiseksi viimeiseen viikonloppuun.

Yleisurheilu on parasta paikan päällä, Kalevan kisat tarjoavat kisayleisölleen kokonaiselämyksen, josta vain ripaus on saavutettavissa tiedotusvälineiden kautta. Yksi järjestäjien keskeisistä arvoista on yleisöviihtyvyys, mikä tulee näkymään kaupungin katukuvassa ja eritoten keskusurheilukentällä kisaviikonlopun ajan.

Tervetuloa Seinäjoen Suomi 100 Kalevan kisoihin

 

Jarmo Mäkelä
toimitusjohtaja
Suomen Urheiluliitto

 


 

Katso lisää