Veera Perälä: Motto ja motivaatio

Multa kysytään usein, mistä mä saan motivaatiota lähteä treenaamaan niinä päivinä, kun ei yhtään huvittaisi. Ehkä jopa useammin kysytään, että onko mulla edes sellaisia päiviä, vai lähdenkö joka kerta innosta puhkuen räntäsateeseen juoksemaan vauhtikestävyyttä. Oi kyllä, noita huonojakin päiviä on mahtunut mun elämään useita. Mikään asia tässä maailmassa ei ole aina kivaa, eikä kukaan ole immuuni väsymykselle tai laiskuudelle. On todella tärkeää osata erottaa ne toisistaan – väsyneenä harjoitteleminen lisää loukkaantumisriskiä, eikä siitä saa kaikkea hyötyä irti, kun taas laiskuutta voisi jo itsessään kutsua loukkaantumiseksi. Laiska urheilija on loukannut voitontahtonsa.

Mitä loukkaantuneelle voitontahdolle voi sitten tehdä? Määrätäänkö urheilukieltoa ja korvaavaa harjoittelua, vai harjoitellaanko vamman ehdoilla? Kun motivaatio on hukassa, en todellakaan suosittele yhtäkään edellämainituista. Sen sijaan itselläni on muutama parantava lause, jotka ovat toimineet aina.

  1. Pahin kilpakumppanisikin treenaa tällä hetkellä, on ajatus, jonka jälkeen on vaikeampaa jäädä sohvalle makoilemaan kuin lähteä tekemään treeniä.
  2. Tämä voi olla viimeinen treeni, jonka pystyt tekemään kuukausiin. Tämän lauseen voimalla oon saanut itseni raahattua lukuisia kertoja niihin ei-niin-mielekkäisiin harjoituksiin. Koskaan ei voi tietää, milloin sairastuu, loukkaantuu, tai käy jotain muuta odottamatonta, joka estää harjoittelun. Kaikki kuitenkin tietävät, että sillä hetkellä kun makaat sairasvuoteella harjoittelusta unelmoiden, toivot, että olisit tehnyt jopa sen ärsyttävimmän harjoituksen silloin, kun olit vielä terveiden kirjoilla.
  3. Onko tässä kaikki, mitä pystyt tavoitteidesi eteen tekemään? Ai tämäkö on parasta, mitä susta lähtee? Etkö pysty parempaan? Et varmasti pysty, saat mitä vaan jos onnistut! Yritä ees.
  4. Jos sä voitat nyt itses, sä voitat myöhemmin myös kaikki muut. Kliseinen lause ”Pahin vastustajasi löytyy peilistä”, on kulunut, vanha ja todella, todella toimiva.

Onneksi en koe tarpeelliseksi käyttää näitä lauseita kovinkaan usein. Suurimman motivaationi saan yksinkertaisesti siitä, että rakastan juoksemista, harjoittelua ja kehittymistä. Olen valmis tekemään mitä vain tavoitteideni eteen, ja juurikin nuo tavoitteet ovat yksi avainsana hyvän motivaation säilymiseen. Tavoitteiden on oltava realistisia mutta haastavia, ja jokaisen urheilijan, tasostaan riippumatta, on uskallettava unelmoida olympiakullasta. Sen asettaminen tavoitteeksi on asia erikseen, mutta menestyäkseen ja motivoituakseen on uskallettava unelmoida. Minun ensimmäinen tavoitteeni urheilu-urallani oli koulujenvälisten yleisurheilukisojen mitali, ja samaan aikaan unelmoin piirinmestaruuskisoihin pääsystä. Noista ajoista tavoitteet ja unelmat ovat kasvaneet kovasti, ja into niiden eteen työskentelyyn kasvanut niiden myötä. Nykyisin unelmoin piirinmestaruuskisojen sijaan olympialaisista, ja tavoittelen koulujenvälisten mestaruuksien sijaan suomenmestaruuksia.

Tykkään siitä, mitä teen. Enempää en tarvi.

Matka ensimmäisestä näkemästäni maaottelusta ensimmäiseen kokemaani maajoukkue-edustukseen on ollut huikea – olen saavuttanut sinä aikana monia tavoitteitani, jotka motivoivat minua kurkottamaan aina vain korkeammalle!

Seuraa Instagramissa:
@veeeramaaria

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Name *